LCT AK-74
LCT AK-74. Kaunis katsoa, vielä kauniimpi kokea.
1 Johdanto – todellista terästä
LCT:n AK-sarja (ja oikeastaan muutkin mallit) ovat alusta asti vakuuttaneet ulkoisilla osillaan. Eikä ihme, olihan LCT se firma, joka valmisti legendaariset Inokatsun AK-konversiokitit. Nyt kuitenkin aika kastaa varpaat veteen ja sukeltaa pintaa syvemmälle.
2 Rataslaatikko on aseen sielu
Arvostelun kohteeksi valikoitui AK-74, joka on sisäisti ja ulkoisesti LCT:n malliston perusjalkaväkeä, sillä siitä ei löydy kummallisia krumeluureja vaan siitä saadut opit on helppo yleistää koko mallistoon!
-
- Vakiomoottori on ferriittimagneetein varustettu.
-
- Teräksinen pinioni ei ole ensimmäisenä antautumassa!
Moottori on ferriittimoottori, hyvä vakioksi, mutta ei luonnollisestikkaan viritysmoottorin veroinen. Pinioni on teräksinen ja D-mallia. Moottorin puolesta ei ole paineita laittaa sitä heti vaihtoon, mutta virittämisen yhteydessä tehokkaamasta neodyymimoottorista ei varmasti ole haittaa.
-
- 9,6 volttinen miniakku mahtuu perään heittämällä. Lisäksi tilaa on esimerkiksi MOSFET-yksikölle.
Akkutilassa on tilaa enemmän kuin tarpeeksi 9,6 volttiselle miniakulle. 8,4 volttinen largeakku ei kuitenkaan mahdu. LiPoja käyttäville pelaajille tilaa on täysin riittävästi.
-
- Hop-up yksikkö on varsin perinteinen ja toimii. Jos se ei ole rikki, niin miksi korjata?
-
- Painaja on varsin tavallinen lieriö ja kumi on pehmeähkö. Toimii myös kylmällä!
Hop-up yksikkö on muovia, mutta varsin kosher. Säädöt pitävät kutinsa ja yksikkö istuu nätisti paikoillaan. Virittäessä hoppiyksikön voi huoletta siirtää prioriteettilistalla alemmas. Hop-up kumi on suhteellisen pehmeä, kovuudeltaan arviolta n. 60. Piippu on messinkiä ja ikkuna iso eli R-hopin asentelu luonnistuu helposti! Piippu hyötyisi varmasti kiillottamisesta, mutta kiire ei asialla ole.
-
- Kaikki palikat sulassa sovussa.
-
- Männän hampaat ovat terästä.
-
- Kohtauskulma ei ole se paras mahdollinen. 3,18 mm sorbo auttaa!
-
- Sektoriratas on varustettu metallisella viivepalalla.
-
- Huomaa akselin ja itse rattaan välinen stanssaus.
Rataslaatikko on varsin hyvä vakioksi ja osat pysyvät laatikossa varsin hyvin sisällä. Sylinteri on alumiinia ja mäntä on ns. ei-jääkiekkoilijamallia, eli kaikki hampaat ovat tallella ja terästä. Männänpää on alumiinia ja varustettu hyvällä O-renkaalla. Mäntään ja männänpäähän liittyen kohtauskulma ei ole suoraan laatikosta ideaali, joten 3,18 millin sorbosta olisi varmasti hyötyä. Sylinterinpäässä on kaksi O-rengasta, mutta on muuten varsin peruskauraa. Suutin on niin ikään varustettu O-renkaalla, mutta vuotaa silti aavistuksen sylinterinpään putken ja suuttimen välistä. Suutinta lukuunottamatta ase on erinomaisen tiivis eikä vuoda! Lähtönopeudet ovat mallikkaan tasaiset. Halutessaan vuoto on helppo korjata isommalla O-renkaalla tai uudella suuttimella. Rattaat ovat hyvät, sillä niiden juuret on stanssattu. Rattaiden eri osaset kestävät siis paljon peremmin vääntöä ja kurmotusta ilman, että lähtevät seilaamaan eri suuntiin.
Alennusratas otti aavistuksen kiinni kartiorattaan kuulalaakeriin, mutta homma korjaantui lisäämällä yksi 0,1 millin shimmi alennusrattaan alle. Itse asiassa sen enempää korjailtavaa ei shimmityksestä löytynyt!
2.1 sisäosat listana
- 9 mm kuulalaakerit
- Alumiininen sylinteri
- Kahdella O-renkaalla varustettu sylinterinpää
- Laakeroitu jousenohjain
- O-renkaalla varustettu alumiinen ja ventiloitu männänpää
- O-renkaalla varustettu suutin
- Sektorirattaassa metallinen viivepala
- Täysteräshampainen mäntä
- Teräksiset rattaat, stanssauksella
- Teräksinen ratashaka
3 Ulko-osat ovat aseen sielun peili
LCT:n aseet ovat jo valmiiksi tunnettuja erinomaisista ulkoisista osistaan, mutta todettakoon niistä vielä pari sanaa: liipaisinta lukuunottamatta kaikki ulkoiset metalliset osat ovat terästä. Pistoolikahva on kuitumuovia ja etukädensija sekä perä puuta. Jos jotain valittamisen aihetta haluaa keksiä, niin tässä mallissa perä/akkutila aukeaa ruuveilla, eli akun vaihtaminen ei ole se kaikista nopein suoritus, mutta toisaalta eipähän pääse perälevy hukkumaan!
-
- Puuosat punertavat kauniisti kuin kommunistinen menneisyys.
-
- Takatähtäimen merkinnät ovat maalattu selkeästi ja kauniisti.
-
- Perän on sileä ja sulavalinjainen kuin viisivuotissuunnitelma.
4 Tilinpäätös
Noh, mitä aseelle kannattaisi sitten tehdä? Jos kaipaa vain asetta, joka näyttää ja tuntuu hyvältä, ei sisuskaluihin tarvitse välttämättä koskea. Jos päivitysten tielle lähdetään, niin ensimmäisenä kannattaa tarkistaa shimmitys sekä asentaa sorbo ja MOSFET-yksikkö. Nämä pikkupäivitykset pidentävät aseen käyttöikää huomattavasti. Kun potentiaalia lähdetään tosissaan kasvattamaan ajankohtaiseksi tulee moottorin vaihto. Neodyymimoottorilla aseen laukaisuviive kääntyy laskuun ja tulinopeus nousuun. Harkita voisi myöskin piipun kiillottamista. Tästä eteenpäin kaikki onkin sitten hyvin pitkälti käyttäjän omien mieltymysten toteuttamista.
Tietyllä tapaa LCT:n aseissa on menty ulko-osat edellä, mutta mentaliteettia ei ole vedetty yhtä pitkälle kuin Real Swordin aseissa, joissa rataslaatikkoa on muokattu tavallisesta poikkeavaksi. Joku varmaankin olisi toivonut, että LCT:n AK74N olisi ulkoa täysin oikeaa vastaava, mutta nykyisellään ase on käytännössä täydellinen kompromissi realismin ja käytettävyyden välillä. Ase on suoraan laatikosta pelikelpoinen ja luotettava kapistus, joka on helposti päivitettävissä suhteellisen pienellä rahalla todelliselle mestaruustasolle.
Pistoolikahva on hieman kulunut, sillä ase on ollut mukana tapahtumissa. Viimeisenä todettakoon, että LCT:n AK-74 on todellisuudessa AK-74N, sillä siitä löytyy kisko tähtäimiä ja valonvahvistimia varten. Kisko on terästä. Kuinkas muutenkaan.
