asearvostelu

Uusi toivo – Action Army T10

, , , , , , , , ,

1 Uusi toivo

Mitä saadaan, kun mahdollisesti maailman parhaiden viritysosien valmistaja tekee oman tarkkuuskiväärin mahdollisesti maailman parhaan (airsoft-) tarkkuuskiväärin pohjalta ympäten mukaan mahdollisesti maailman parhaan tarkkuuskiväärien tukkisarjan, jota valmistetaan lähinnä mittatilaustyylin. Noh, ainakin paljon konditionaalia. Seuraavaksi katsotaan, että miten Action Armyn T10 lunastaa lupaukset. Palaako jedi vai iskeekö Imperiumi takaisin?

2 Ulkoiset osat

Business end.

Hallitsevin piirre verrattuna tavalliseen VSR-10-sarjalaiseen on luonnollisestikin JAE 700 -tyylinen tukki. Joitain airsoft-tarpeellisia muutoksia on toki jouduttu tekemään: lipas on perinteisessä paikkaa etutukkia, joten etutukin alaosan Flush Mount-kisko ja sen kiinnityspaikat eivät ole koko pätkän mittaisia ja siten yhteensopivia ARCA-kiskojen kanssa kuten oikeassa aseessa. ARCA on onneksi lisäosa, joka on airsoftissa aika tarpeeton: kyseinen kisko mahdollistaa aseen portaattoman kiinnityksen pöydälle asetettavaan kolmijalkaan/muihin jalkaratkaisuihin, joista on hyötyä lähinnä todella pitkälle matkalle urheilutyyliin ammuttaessa.

Rungon teksturoinnit miellyttävät silmää ja sormea.

JAE-tukin valtteja on valtava säätöala: esimerkiksi poskipakkaa saa nostettua 0-asennosta jäätävät 5 senttimetriä. Mielenkiintoisesti myös kahvan ”hyllyn” voi poistaa, jolloin aseen profiili pienenee hieman. Tästä on erityisesti hyötyä isokätisille käyttäjille. Hyllyn ja itsekahvan välissä on pari-kolme milliä paksu kumiläpyskä, jonka voi myös ottaa välistä pois jolloin kahva pienenee korkeussuunnassa. Perästä löytyy välilevyin toteutettava pituussäätö. Huomattavaa on, että kaikkia näitä säätöpalikoita saa hankittua lisää ja että T10 on edelleen uusi ja kehittyvä alusta: Action Army tuo markkinoille lisää palikoita, joilla aseen ulkoista olemusta saa muokattua itselleen sopivaksi.

Musta versio hivelee silmää sekin.

Yleiseltä olemukseltaan Action Army on täysin omaa luokkaansa verrattaessa kiinakivääreihin ja Tokyo Maruin alkuperäinen kalpenee rinnalla.

3 Piippu ja hop-up yksikkö

Piippu + yksikkö -combo avattuna. Huomaa jykevät materiaalivahvuudet muoviosissa!

Aloitetaan syvyyteen meneminen niin kutsutusti asiakaspalveluluukulta, eli business endiltä, eli piipusta. Piippu on tehty käytännössä samojen speksien mukaan kuin Action Armyn teräksiset tarkkuuspiiput, mutta messingistä. Piippua tukee varsin asiallinen piipunkeskittäjä, mutta useammasta saattaisi olla hyötyä varsinkin kun tehoja lähtee nostamaan jolloin piippuun kohdistuvat täristävät voimat kasvavat myös. Piippu ei ole ensimmäinen vaihdettava asia, mutta toinen keskittäjä voisi tehdä hyvää suuremmilla energioilla. Piippu on sillaton.

Hop-up yksikköön tutustuessa ensimmäisenä huomaa selkeät napsut. Selkeät napsut ovat tulosta hyvästä säätövarresta, joka tosin on muovinen. Kumi itsessään on varsin pehmeä, arviolta 50:nen. Pehmeä kumi antaa kovaa paremmin kierrettä, mutta tehojen noustessa kuluu nopeammin. Innostuneen virittäjän kannattaa vaihtaa kumi kovempaan, ja mielellään kontaktialueltaan tasaiseen (esimerkiksi Maple Leafin kumit ovat erinomainen vaihtoehto).

4 Sylinterikokonaisuus

Sylinterikoneisto avattuna.

Sylinterikokonaisuus on tarkkuuskiväärin sykkivä sydän, ja tässä tapauksessa sydämen kuori on terästä ja sen liike on varsin sulavaa ja mitään laahaavaa ääntä ei kuulu. Raskaammallakin jousella liike pysyy sulavana. Sylinterinpää puolestaan on alumiinia. Hiukan harmittavasti mäntä ja jousenohjain ovat kokonaan muovia, eli virittäjän kannattaa vaihtaa ainakin ne.

Tiivistä on kuin ruuhkaisessa metrossa.

Ilmantiiveys on itse sylinterikokonaisuudella hyvä, mutta vuotaa hieman hoppikumin ja piipun välistä. Homman saa helposti korjattua teflonteipillä. Kuten mainittu, kovemmilla tehoilla kumin pehmeys saattaa muodostua ongelmaksi kulumisen vuoksi. Pehmeä kumi saattaa myös taipua huulilta kovemmassa paineessa ja päästää ilmaa ulos sylinterinpään ja kumin välistä.

Pikkaisen se falskaa, mutta vuoto on helposti korjattavissa.

 5 Liipaisinkoneisto

Metallia, vaan ei terästä. Kestävä silti!

Liipaisinkoneisto on kiitettävästi 90-asteinen ja jämerä, vaikka terästä ei ole sisään laitettu. Kynnessä on samanlainen pyöristys kuin mitä AirsoftPron vastaavissa on. Virittäjä voi huoletta jättää koneiston entiselleen ja vaihtaa sen vasta kun ongelmia syntyy. Liipaisun pituus on mukavasti säädettävä. Pudotustestille emme asetta altistaneet, mutta aseen ei pitäisi kolauksista itsestään laueta.

6 Kokonaisuus

T10:n päälle tuntuu sopivan parhaiten jämerän kokoiset kiikarit.

Action Armyn T10 on selvästi tehty ulko-osat edellä. Sisälle on suomalaisen käyttäjän kannalta hiukan harmittavasti jätetty ”yhden joulen osat”, mutta toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä eri markkinoille tehdyt eri tehoiset versiot olisivat nostaneet aseen hintaa huomattavasti. Virittäjän hintalappukaan ei ole valtava, jos käytetään esimerkkinä seuraavaa listaa:

Hintalapulle tulee siis yhteissummaksi 104,60 euroa, jota saa leikattua pienemmäksi vaihtamalla osia esimerkiksi AirsoftPro:n vastaaviin!

Pienistä puutteista huolimatta Action Armyn T10:iin on helppo rakastua: persoonallisen ja suorastaan postmodernin näköinen vakaa alusta, jota on pikkupäivityksillä helppo päivittää suorastaan erinomaiseksi tarkkuuskivääriksi. Tästä syystä kehtaamme sanoa: markkinoiden paras joskaan ei halvin VSR-10-mallin viritysalusta.

Eräällä tutullani on tapana kommentoida hienoja asioita sanoin: ”En potkis pois.” Tässä kohtaa tyydyn vain toteamaan saman Action Armyn T10:stä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

LCT AK-74

, , , , , , , ,

LCT AK-74. Kaunis katsoa, vielä kauniimpi kokea.

1 Johdanto – todellista terästä

LCT:n AK-sarja (ja oikeastaan muutkin mallit) ovat alusta asti vakuuttaneet ulkoisilla osillaan. Eikä ihme, olihan LCT se firma, joka valmisti legendaariset Inokatsun AK-konversiokitit. Nyt kuitenkin aika kastaa varpaat veteen ja sukeltaa pintaa syvemmälle.

 

2 Rataslaatikko on aseen sielu

Arvostelun kohteeksi valikoitui AK-74, joka on sisäisti ja ulkoisesti LCT:n malliston perusjalkaväkeä, sillä siitä ei löydy kummallisia krumeluureja vaan siitä saadut opit on helppo yleistää koko mallistoon!

Moottori on ferriittimoottori, hyvä vakioksi, mutta ei luonnollisestikkaan viritysmoottorin veroinen. Pinioni on teräksinen ja D-mallia. Moottorin puolesta ei ole paineita laittaa sitä heti vaihtoon, mutta virittämisen yhteydessä tehokkaamasta neodyymimoottorista ei varmasti ole haittaa.

Akkutilassa on tilaa enemmän kuin tarpeeksi 9,6 volttiselle miniakulle. 8,4 volttinen largeakku ei kuitenkaan mahdu. LiPoja käyttäville pelaajille tilaa on täysin riittävästi.

Hop-up yksikkö on muovia, mutta varsin kosher. Säädöt pitävät kutinsa ja yksikkö istuu nätisti paikoillaan. Virittäessä hoppiyksikön voi huoletta siirtää prioriteettilistalla alemmas. Hop-up kumi on suhteellisen pehmeä, kovuudeltaan arviolta n. 60. Piippu on messinkiä ja ikkuna iso eli R-hopin asentelu luonnistuu helposti! Piippu hyötyisi varmasti kiillottamisesta, mutta kiire ei asialla ole.

 

Rataslaatikko on varsin hyvä vakioksi ja osat pysyvät laatikossa varsin hyvin sisällä. Sylinteri on alumiinia ja mäntä on ns. ei-jääkiekkoilijamallia, eli kaikki hampaat ovat tallella ja terästä. Männänpää on alumiinia ja varustettu hyvällä O-renkaalla. Mäntään ja männänpäähän liittyen kohtauskulma ei ole suoraan laatikosta ideaali, joten 3,18 millin sorbosta olisi varmasti hyötyä. Sylinterinpäässä on kaksi O-rengasta, mutta on muuten varsin peruskauraa. Suutin on niin ikään varustettu O-renkaalla, mutta vuotaa silti aavistuksen sylinterinpään putken ja suuttimen välistä. Suutinta lukuunottamatta ase on erinomaisen tiivis eikä vuoda! Lähtönopeudet ovat mallikkaan tasaiset. Halutessaan vuoto on helppo korjata isommalla O-renkaalla tai uudella suuttimella. Rattaat ovat hyvät, sillä niiden juuret on stanssattu. Rattaiden eri osaset kestävät siis paljon peremmin vääntöä ja kurmotusta ilman, että lähtevät seilaamaan eri suuntiin.

Alennusratas otti aavistuksen kiinni kartiorattaan kuulalaakeriin, mutta homma korjaantui lisäämällä yksi 0,1 millin shimmi alennusrattaan alle. Itse asiassa sen enempää korjailtavaa ei shimmityksestä löytynyt!

 

2.1 sisäosat listana

  • 9 mm kuulalaakerit
  • Alumiininen sylinteri
  • Kahdella O-renkaalla varustettu sylinterinpää
  • Laakeroitu jousenohjain
  • O-renkaalla varustettu alumiinen ja ventiloitu männänpää
  • O-renkaalla varustettu suutin
  • Sektorirattaassa metallinen viivepala
  • Täysteräshampainen mäntä
  • Teräksiset rattaat, stanssauksella
  • Teräksinen ratashaka

3 Ulko-osat ovat aseen sielun peili

LCT:n aseet ovat jo valmiiksi tunnettuja erinomaisista ulkoisista osistaan, mutta todettakoon niistä vielä pari sanaa: liipaisinta lukuunottamatta kaikki ulkoiset metalliset osat ovat terästä. Pistoolikahva on kuitumuovia ja etukädensija sekä perä puuta. Jos jotain valittamisen aihetta haluaa keksiä, niin tässä mallissa perä/akkutila aukeaa ruuveilla, eli akun vaihtaminen ei ole se kaikista nopein suoritus, mutta toisaalta eipähän pääse perälevy hukkumaan!

4 Tilinpäätös

Noh, mitä aseelle kannattaisi sitten tehdä? Jos kaipaa vain asetta, joka näyttää ja tuntuu hyvältä, ei sisuskaluihin tarvitse välttämättä koskea. Jos päivitysten tielle lähdetään, niin ensimmäisenä kannattaa tarkistaa shimmitys sekä asentaa sorbo ja MOSFET-yksikkö. Nämä pikkupäivitykset pidentävät aseen käyttöikää huomattavasti. Kun potentiaalia lähdetään tosissaan kasvattamaan ajankohtaiseksi tulee moottorin vaihto. Neodyymimoottorilla aseen laukaisuviive kääntyy laskuun ja tulinopeus nousuun. Harkita voisi myöskin piipun kiillottamista. Tästä eteenpäin kaikki onkin sitten hyvin pitkälti käyttäjän omien mieltymysten toteuttamista.

Tietyllä tapaa LCT:n aseissa on menty ulko-osat edellä, mutta mentaliteettia ei ole vedetty yhtä pitkälle kuin Real Swordin aseissa, joissa rataslaatikkoa on muokattu tavallisesta poikkeavaksi. Joku varmaankin olisi toivonut, että LCT:n AK74N olisi ulkoa täysin oikeaa vastaava, mutta nykyisellään ase on käytännössä täydellinen kompromissi realismin ja käytettävyyden välillä. Ase on suoraan laatikosta pelikelpoinen ja luotettava kapistus, joka on helposti päivitettävissä suhteellisen pienellä rahalla todelliselle mestaruustasolle.

Pistoolikahva on hieman kulunut, sillä ase on ollut mukana tapahtumissa. Viimeisenä todettakoon, että LCT:n AK-74 on todellisuudessa AK-74N, sillä siitä löytyy kisko tähtäimiä ja valonvahvistimia varten. Kisko on terästä. Kuinkas muutenkaan.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail