30.10.2017

Kansainväliset airsoft-pelit

Mikko Koho Pelit ja skene airsoft-peli, Berget, eesti, intenational, kansainvälinen, kansainväliset pelit, peli, ruotsi, viro

1 Johdanto

Ulkomailla pelaaminen tarjoaa paljon kotimaan tarjontaan kyllästyneelle tai muuten vain uusia tuulia etsivälle. Kansainväliset pelit, tunnetuimpana Berget -pelisarja Ruotsissa, ovatkin jo useamman vuoden ajan kuuluneet satojen suomalaisten airsoftaajien pelikalenteriin. Tässä artikkelissa pureudutaan kansainvälisen pelaamisen haasteisiin ja etuihin, eri maiden pelikulttuuriin ja annetaan vielä lopuksi parit käytännön vinkit ulkomailla pelaamisesta kiinnostuneille. Kirjoittaja itse on pelannut Berget-pelisarjan peleissä Berget 8 -pelistä lähtien ja on käynyt muutaman kerran Virossa pelaamassa. Ensi keväänä kirjoittaja suuntaa Tsekkeihin Border War -pelisarjan kymmenenteen osaan.

2 Kansainvälisyyden haasteet – ja kuinka ne voitetaan

Ensiksi todettakoon, että eri kansallisuuksista seuraavat haasteet eivät ole suuria ja ne ovat pikemminkin mielenkiintoinen lisämauste, kuin oikea pelaamista haittaava este. Kansainvälisyys, kielimuuri ja kulttuurierot ovatkin siis uudenlainen tapa ajatella ja saada pelitilanteisiin mielenkiintoisia ongelmia, joita kotimaassa ei ainakaan samassa laajuudessa tule.

2.1 Lost in translation

Kielimuuri on asia, jota ei voi koskaan täysin ylittää. Ei ole kerta eikä ensimmäinen kun englanninkielinen komentoverkko hajoaa keskenään äidinkieltä puhuvien ryhmien sekasotkuksi, jota epätoivoinen johtaja yrittää saada takaisin raiteilleen. Ruohonjuuritasolla kielimuuri näkyy sekavina käskyinä ja ”lost in translation” -hetkinä, jolloin ihmiset ymmärtävät ohjeet eri tavalla. Olen itse törmännyt pari kertaa jopa joukkueen kokoisiin yksiköihin, joissa saattaa vain yksi tai kaksi pelaajaa ymmärtää edes auttavasti englantia. Onneksi aina yhteinen sävel onkin löytynyt viimeistään taktisesta viittomakielestä eli käsimerkeistä. Onkin ollut ilahduttavaa huomata, että kuinka universaaleja supisuomalaiset intin käsimerkit ovat! Itse parissa Berget-pelissä johtotehtävissä toimineena on myöskin huomannut oman kielitaidon rajoitukset: kansainväliselle kuusi kansallisuutta käsittävälle tiedustelujoukkueelle on yllättävän vaikea briiffata joukkueen perustoimintamallit tai yksityiskohtaisemmat tiedustelukäskyt ja tilannekuvan seuranta siten, että kaikki käsittävät asian samalla tavalla. Toisaalta on ollut ilo huomata, kuinka paljon oma kielitaito on kansainvälisen pelaamisen seurauksena kehittynyt. Berget-peliä kansainvälisessä yksikössä voisikin pitää eräänlaisena kielikurssina, josta voisi aivan hyvin saada opintopisteitä. Saatu kokemus on toisaalta ollut airsoft-urani parhaimpia ja opettavaisimpia hetkiä.

Ongelmia yhteen hiileen puhaltamisessa tulee myös erilaisista pelikulttuureista johtuen. Suomalaisista, varsinkin täysi-ikäisistä kansainvälisissä peleissä käyvistä, suurin osa on käynyt varusmiespalveluksen mikä heijastuu suomalaisten pelaajien toimintaan. Useimmilla muilla mailla ei ole samanlaista yhtenäistävää kokemuspiiriä, joten keskitasoon verrattuna suomalaiset pelaajat ovat erittäin homogeeninen joukko. Vaikka kaikki saisivat ohjeet perille samanlaisina ja ymmärtäisivät ne oikein, saattavat jo yksittäisten pelaajien ratkaisut olla hyvin erilaisia ja aiheuttaa usein hupaisiakin tilanteita. Esimerkiksi suomalaisten intistä oppima aktiivinen taistelutunnuksen käyttö tai aggressiiviset irtautumiset ja tuliylläköt ovat monta kertaa jättäneet kansainväliset vastustajat seuraamaan tilannetta huuli pyöreänä. Itse olen myös joitain kertoja seurannut vierestä ulkomaalaisten omia, suomalaisesta näkökulmasta outoja ratkaisuja. Esimerkiksi tuliylläköihin joutuessa ulkomaalaiset moottoroidut osastot jäävät usein ajoneuvojen tuntumaan taistelemaan jättäen pääosan taistelusta ajoneuvojen omille asejärjestelmille, mikä sinänsä ei olisi huono ratkaisu – jos vain ajoneuvojen airsoft-aseet pystyisivät yhtä tehokkaaseen tulenkäyttöön viidakon puolelle kuin oikeassa elämässä. Suomalaiset taasen vastaavissa tilanteissa joko irtautuvat ripeästi tai lähtevät aggresiivisesti haastamaan väijyttänyttä vastustajaa vastustajan kotikentälle metsän puolelle. Pelikulttuurit tarjoavat kuitenkin mielestäni tärkeimpänä mielenkiintoisen katsauksen eri maiden pelikulttuuriin. On todella mielenkiintoista ja hauskaa nähdä miten pelaajat erilaisilla taustoilla ovat ratkaisseet erilaisia ongelmia. Monesti hyvin organisoidut kansainväliset yksiköt pystyvät tekemään paljon omaperäisempiä ja monipuolisempia ratkaisuja kun käytettävissä on useamman airsoft-kulttuurin taustatietämys. Liian homogeeninen yksikkö saattaa olla myös altis tekemään virheellisiä päätelmiä vastustajan toimista, varsinkin jos sillä ei ole paljoa kokemusta kansainvälisistä peleistä. Olen saanut myös paljon hyviä ystäviä eri maista, kunhan olen ensin itse uskaltautunut tuiki turvallisten suomalaisten yksiköiden ulkopuolelle. Kansainvälisyyden tuomien haasteiden voittaminen tarjoaakin ainutlaatuisen fiiliksen, kun kansainvälinen joukko toimii yhtä hyvin, ellei jopa paremmin, kuin yhdestä kansallisuudesta koostuva joukko.

2.2 Talous

On kiistaton tosiasia, että kansainvälisillä areenoilla pelaaminen on kalliimpaa kuin Suomessa. Asia ei johdu pelkästään matkustamisesta johtuvista kuluista, vaan yleensä myös pelimaksut ovat korkeampia. Esimerkiksi ensi kesän Berget 16 -peliin lippu maksaa halvimmillaan 129 euroa. Toisaalta Virossa pääsee pelaamaan jo viidellä eurolla. Berget-reissuun joutuukin yleensä varaamaan satoja euroja, kun useimmat ylittävät Itämeren laivalla, ajavat tuhansia kilometrejä ja vielä jopa syövät jotain pelipaikalla sekä matkan aikana. Oma lukunsa on enemmän tai vähemmän pakolliset kalustohankinnat, mihin itsekin syyllistyn joka kevät Bergettiin valmistautuessa. Kannattaa kuitenkin huomata, että halvimmillaan esimerkiksi Bergettiin pääsee pelaamaan jo noin 300-400 euron sijoituksella, jos ei joudu hankkimaan uusia varusteita peliä varten ja on muutenkin valmis tinkimään mukavuudesta. Tämä vaatii tosin erittäin tarkkaa budjetointia ja kaikesta ”ylimääräisestä” luopumista. Viroon pääsee pelaamaan huomattavasti halvemmalla, mutta pelit ovat pienempiä kuin Berget tai Keski-Euroopan suuret pelit kuten Border War. Viron peleihin kannattaakin suhtautua enemmän pikkulomana, joka sisältää airsoftia kuin Bergetin kaltaisena kokonaisvaltaisena airsoft-kokemuksena.

3 Case Study

Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin meidän omien ”lähiulkomaiden” -pelejä ja kulttuureita.

3.1 Case study – Berget

Berget on ehdottomasti helpoin peli lähteä kokeilemaan kansainvälisiä areenoita. Suomalaisten suuri määrä ja pitkä kokemus tarkoittaa, että lähes kaikkiin mahdollisiin ongelmiin on jo ratkaisu ja peliseuraa löytyy varmasti. Reissu on monelle pelaajalle vuoden kohokohta ja tärkein pelitapahtuma. Suomalaiset ovat myös todella hyvässä maineessa Ruotsinmaalla ja eurooppalaisissa piireissä pitkälti ansiokkaan Berget-osallistumisen kautta. Suuresta suosiostaan huolimatta Berget ei ole ongelmaton peli. Järjestäjä Berget Events usein lupaa paljon uudistuksia, jotka eivät kuitenkaan täysin implementoidu kentälle tai jäävät jopa kokonaan toteuttamatta. Osapuolten välisen balanssin kanssa on välillä ollut suuriakin ongelmia, mutta tämä johtuu toisaalta myös suurilta osin pelaajista, jotka valitsevat haluamansa osapuolen eikä välttämättä sitä, mikä kaipaisi enemmän vahvistuksia tai sopisi oman porukan pirtaan paremmin. Usein ne osapuolet, joissa on enemmän ja isompia yhtä tai korkeintaan paria kieltä puhuvia yksiköitä, pärjäävät paremmin kun yhteistoiminta on helpompaa. Berget kannattaakin ennen kaikkea ottaa alustana, joka mahdollistaa hyvän pelin, jos pelaaja itse peliporukkansa kanssa päättää nauttia siitä. Pelinjärjestäjä tarjoaa vain puitteet ja pelaajat tekevät pelin. Tämä näkyy myös erityisesti johtotehtävissä toimivilla pelaajilla: Bergetin systeemi luottaa tietynlaiseen vertaisjohtamiseen, jossa pelaajien joukosta vapaaehtoiset ilmoittautuvat komentajiksi vetämään osapuolia ja yksiköitä. Komentajilla on suuri vastuu siinä, että he keksivät mielekästä tekemistä kaikille joukoille myös silloin kun Berget Events antaa liian vähän tehtäviä. Viime vuosina pelaajien toivomuksesta Bergetissä on siirrytty hiekkalaatikkomalliseen pelityyppiin, mikä on entisestään lisännyt komentajien vastuuta, sillä järjestäjien skriptaamia tehtäviä on ollut aiempaa vähemmän ja komentajat joutuvat itse luomaan tehtäviä. Kirjoittajan silmissä Berget Events ansaitsee joka tapauksessa kunniotusta ja kiitosta: kyseessä on kuitenkin Pohjois-Euroopan suurin ja maailman kansainvälisin airsoft-peli, joka on vuodesta toiseen pystynyt pitämään tason sellaisena, että pelaajien on joka kesä mahdollista tehdä reissustaan airsoft-vuoden kohokohta. Kehitystäkin tapahtuu ja pelaajien palautetta myös kuunnellaan. Olkoonkin, että Berget Burgerien taso on hieman laskenut. Kirjoittaja lähtee ensi kesänä tarkistamaan, että onko pihvien suolaustasoa vähennetty.

3.2 Case study – Ruotsi

Ruotsin pelikulttuuri on päällisin puolin hyvin samanlainen kuin Suomessa. Pääosa pelaajista pelaa viikonloppupelejä ja joitain skenaarioita, joista tietty muutaman sadan ydinpelaajan joukko käy kansainvälisissä peleissä, kuten heille kotimaisessa Bergetissä. Berget -sarjan peleistä ei ole muodostunut Ruotsissa eräänlaista Graalin maljaa, johon koko kansakunnan softaajat ryntäisivät suurella innolla. Tämä on mielenkiintoista verrattuna Suomeen, jossa ainakin Suomi komppanian ja Zansian huippuvuosina Bergettiin lähteminen tuntui olevan miltei jokaisen täysi-ikäistyvän airsoftaajan päätavoite. Ruohonjuuritasolla ruotsalaiset pelaavat pitkälti samalla tavalla kuin suomalaiset. Vaikka asevelvollisuudesta on luovuttu, niin sen vaikutukset näkyvät edelleen. Myöskin maasto on hyvin samankaltaista kuin Suomessa, mikä luo oman leimansa pelitapoihin. Ruotsalaisten kanssa onkin helppo löytää yhteinen sävel. Hurjimmat suomalaiset bamlaavatkin ruotsalaisten kanssa suoraan ruotsiksi menestyksellä, mutta allekirjoittanut on joutunut vaihtamaan todella usein kielen englanniksi välittömästi tervehdysten jälkeen. Kansainvälisessä pelissä englanti on muutenkin luonteva kieli, sillä usein tilanteisiin osallistuu useampaa kieltä puhuvia ihmisiä.

3.3 Case study – Viro

Virossa peleissä näkyy vahvana se, että pelaajakunta on järjestäytynyt kahden kielisateenvarjon alle. On eestinkielinen airsoft-skene ja venäjänkielinen airsoft-skene. Molemmat porukat ovat sekoittuneita ja käyvät toistensa peleissä, mutta pelit ovat usein tietyllä tapaa jomman kumman sateenvarjon alle rakentuneita. Pelit, joihin olen osallistunut, ovat olleet yksinkertaisia yhden päivän kestäviä skenaarioita, joissa on tarkoituksena on saada hyvä satsi toimintaa ilman kauhean tarkkaa komentorakennetta ja kirjoitettua juonta. Huomion arvoista on, että Viron peleissä saa yleensä käyttää pyroteknisiä heitteitä aika vapaasti. Tästä syystä myöskin jonkinlainen kuulosuojaus on hyvä olla mukana vaikka ihan varalta. Oma lukunsa on Viron pelialueet: kaikki kolme joissa kirjoittaja on käynyt ovat olleet Neuvostoliiton aikaisia armeijan entisiä tukikohtia. Kaikissa on myös ollut vanhoja rakennuksia, joita on voinut melko vapaasti käyttää. Rakennuksia ollaan kuitenkin hiljalleen purkamassa pois, sillä ne ovat olleet hoitamatta Neuvostoliiton romahtamisesta ja venäläisten joukkojen Baltiasta vetämisestä lähtien. Yksi pelialueista, Humala, jäi erityisesti mieleen siitä, että se oli paikoitellen erityisen ryteikköinen, mutta kun ryteiköstä selvisi odotti pelaajaa suuri hangaarialue, jossa oli paljon rakennuksia. Pääasiassa pelialueet ovat olleet todella hyviä. Viroon lähteminen on Bergettiä hankalampaa, sillä pelejä ei ole samalla tavalla suunnattu kansainvälisiksi. Käytännössä tämä vaatiikin sen, että tuntee jonkun virolaisen airsoftaajan tai siellä peleissä käyvän ihmisen, joka voi avustaa käytännön toiminnassa. Virolaisia myös käy Bergetissä pelaamassa vuosittain suurin piirtein joukkueellinen.

3 Käytännön vinkit

Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa oman budjetin kestävyys. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin valmistautua ja varustautua peliin ja huomata paria kuukautta ennen, että ei olekkaan varaa matkustamiseen tai ruokailemiseen. Myöskin kesälomat kannattaa varmistella mahdollisimman ajoissa. Kannattaa suunnittella käytännön asioita tiiviisti oman peliporukan kanssa synergiaetujen maksimoimiseksi. Jos omaa peliporukkaa ei ole, niin kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä muihin peliin lähteviin suomalaisiin, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä ja maksaa yksin. Ensimmäistä kertaa ulkomaille lähtevän suosittelen lähtevän joko oman tiimin/peliporukan kanssa tai sitten lyöttäytymään jonkun tutun porukan matkaan. Jos ongelmia tulee, niin niitä on kivempi ratkoa porukalla. On myös hyvä, jos porukasta löytyy vähän taloudellista puskuria esimerkiksi auton hajoamista varten. Matkustamisen suhteen kannattaa varmistua hyvissä ajoin, että miten esimerkiksi käyttämäsi lentoyhtiö ja kohdemaa suhtautuu airsoft-aseisiin. Ruotsiin tai Viroon matkustaessa ei ole kummempia rajoituksia, sillä lentomatkustamisen sijaan useimmat hurauttavat paikalle omalla autolla. Ruotsiin matkatessa kannattaa huomata, että hyvin harva huoltoasema on yöllä auki. Viime aikoina monet suomalaiset peliporukat, kuten allekirjoittaneen Tiera, ovat parantaneet omaa pelimukavuutta hankkimalla omia isompia telttoja ja kamiinoita. Tällaiset kalustohankinnat eivät ole välttämättömiä, mutta ne tarjoavat yhden huolenaiheen vähemmän, kun ei tarvitse jännittää, että riittääkö järjestäjien mahdollisesti tarjoamassa teltassa tila ja saako kastuneita varusteita mitenkään kuivattua. Tällaiset hankinnat eivät ole pakollisia, mutta lisäävät mukavuutta huomattavasti. Pelin sivut kannattaa lukea huolellisesti läpi. Säännöt eroavat usein suomalaisista ja käytännön asioissakin on monesti suuria eroja. Myös pelin tarinaan perehtymistä ei kannata ylenkatsoa, sillä tarinan tuntevan on helpompi uppoutua peliin ja seurata pelin tapahtumia. Myöskin pukukoodi on oleellinen asia.

4 Lopuksi

Kirjoittaja suosittelee varauksetta ulkomailla pelaamista: kansainvälisillä areenoilla on paljon tarjottavaa, jota ei kotimaassa pääse kokemaan. Pelimatkat ovat aina olleet hauskoja reissuja oman kaveriporukan kesken ja tarjonneet jotain itse pelin lisäksi. Lähes aina ulkomaan pelimatkat ovatkin kokonaisvaltaisia lomareissuja oman porukan kesken, joka viimeistään hitsaa porukan yhteen jos se ei ole jo kotimaan peleissä tapahtunut. Pidemmät reissut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden ryhmähengen kohottamiseen ja toisaalta myös oman toiminnan kehittämiseen. Kirjoittajan tiimin Tieran yhdeksi tärkeimmäiksi perinteeksi onkin muodostunut laiva-debrief yökerhokannella ennen yökerhon täyttymistä tavallisista risteilymatkaajista. Mikä olisi hauskempaa, kuin kerrata ja analysoida pelin tapahtumat virvokkeet käsissä merinäköalasta nauttien?